Jo muinaiset kreikkalaiset tiesivät, että on todella vaikeaa aloittaa luottamuksesta kertovaa blogitekstiä ilman, että aloitus tuntuisi latteudelta. Kyseessä on juuri niin olennainen osa ihmisyyttä.
Ilman luottamusta emme olisi koskaan päässeet ulos luolista, perustaneet kyliä saati kaupunkeja – puhumattakaan nykyisestä tietoyhteiskunnasta. Työelämässä luottamus alkaa kuitenkin olla valitettavan harvinaista, kuten Mikael Pentikäinenkin haastattelussaan myönsi.
Puuttuva luottamus saattaa kuitenkin maksaa yritykselle yllättävän paljon. Tässä kirjoituksessa esittelen kolme tapaa, mutta listaa voisi jatkaa pidemmällekin.
1) Ilman luottamusta ihmiset eivät ota riskejä
Jotta yritys voi selviytyä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa, sen täytyy muuttua. Ja jotta yritys voisi muuttua, sen työntekijöiden pitää ottaa riskejä.
Uudenlaisten asioiden kokeileminen on aina riskialtista. Jos kokeiltavat asiat ovat millään tasolla merkityksellisiä tai mielekkäitä, epäonnistumisen mahdollisuus on joko läsnä tai todennäköinen.
Luottamus antaa ihmiselle turvaa epäonnistumisen hetkellä. Jos luottamusta ei ole, ihminen on vähemmän valmis yrittämään sellaisia asioita, jotka saattavat epäonnistua. Jos ei voi luottaa siihen, että työpaikkani on turvattu, vaikka epäonnistuisikin (etenkin sellaisessa asiassa, joka on tehty yrityksen parhaan puolesta), on epätodennäköistä, että uusia asioita kokeillaan lainkaan.
2) Ilman luottamusta ihmiset eivät jaa tietoa keskenään
Mitä enemmän tietoa yrityksen työntekijöillä on, sitä paremmin he osaavat vastata liiketoiminnan haasteisiin ja asiakkaan tarpeisiin. Mitä enemmän tietoa jaetaan, sitä enemmän kaikki työntekijät tietävät.
Ilman riittävää luottamusta tätä tiedonjakoa ei tapahdu, koska ihmiset eivät uskalla luopua omasta tiedostaan. Tämä johtuu siitä, että jos ihminen ei luota työnantajaansa, hänelle muodostuu seuraavanlainen harhaluulo: mitä enemmän sellaista tietoa minulla on, mitä muilla ei ole, sitä arvokkaampi olen yritykselle.
Tämä ei luonnollisesti pidä paikkaansa, vaan omaa tietoaan jakava työntekijä on yritykselle aina arvokkaampi kuin tiedon pihtaaja. Pelon aiheuttama stressi voi kuitenkin aiheuttaa tällaista puolustautumiskäytöstä työntekijöissä. Ja stressiä luottamuksettomissa yrityksissä riittää.
3) Ilman luottamusta ihmiset stressaantuvat enemmän
Jos työkaveriin tai työnantajaan ei voi luottaa, työpaikan ilmapiiri muuttuu nopeasti yhteistyöstä selviytymiseksi. Ihminen reagoi tällaiseen tilanteeseen tuottamalla kortisolia, joka on stressihormoni. Kortisoli käynnistää elimistössä ”taistele tai pakene” -refleksin.
Kortisolilla on se mielenkiintoinen vaikutus, että se lakkauttaa elimistössä tiettyjä toimintoja. Stressin alaisena ihmisen kynnet tai hiukset lakkaavat kasvamasta, mistä ei sinänsä ole haittaa. Sen sijaan immuunipuolustuksen alasajo, jonka kortisoli myös saa aikaan, on vakavampi asia.
Tästä syystä stressaavissa ympäristöissä ihmiset sairastelevat enemmän. Luottamuksen puute aiheuttaa yritykselle siis välillisesti lisää sairaspoissaoloja, mikä tuottaa konkreettisia kustannuksia.
Jos kortisolin vaikutukset kiinnostavat, suosittelen lämpimästi tätä Simon Sinekin erinomaista puheenvuoroa.
Luottamusta rakennetaan luottamalla
Vaikka usein sanotaan, että ”luottamus ansaitaan”, luottamuksen määrää voi lisätä myös yksinkertaisella keinolla: luottamalla. Jos ihminen kokee, että häneen luotetaan, hän uskaltaa myös luottaa muihin ihmisiin.
Näin luottamus leviää ihmisestä toiseen ja kolmanteen, kunnes se yltää – ihannetilanteessa – koko organisaatioon.
